perjantai 8. helmikuuta 2013

Kolminumeroiset luvut

Kaksinumeroisten lukujen tekniikka  on hyvä ja käyttökelpoinen, mutta mikä eteen, jos pitäisikin muistaa kolme numeroa, tai vaikkapa viisi tai seitsemän? Periaatteessa voisi ottaa kaksinumeroisen muistihenkilön ja antaa tälle käteen jokin yksinumeroinen symboli, esim. sukeltajalle käteen lumiukko, niin saamme luvun 568. Tämä menee tosin ehkä liian järeäksi. Parempi on ottaa käyttöön menetelmä, jossa kutakin kolminumeroista lukua vastaa yksi symboli. Näitä symboleita tulee tällöin tarkalleen tuhat kappaletta, joten alkuun voi olla parempi luoda vain menetelmä, jolla niitä luodaan, sen sijaan että loisi ja opettelisi ne kaikki ulkoa.

Otamme käyttöön kaksinumeroisista luvuista tutun konsonanttien ja numeroiden vastaavuuden ja lisäämme mukaan vokaalien ja numeroiden vastinparit. Koska vokaaleita ei ole tarpeeksi, eivätkä ne kaikki ole kovin käyttökelpoisia, otamme mukaan myös muutaman diftongin. Muistisymboli muodostetaan siten, että sanan ensimmäinen kirjain on aina konsonantti, ja toinen vokaali tai diftongi, ja kolmas jälleen konsonantti. Konsonanttien vastaavuushan meni näin:

0 = R
1 = L
2 = N
3 = M
4 = T
5 = S
6 = K
7 = V
8 = H
9 = P

Nyt otamme mukaan vokaalit ja diftongit:

0 = O
1 = I
2 = U
3 = E
4 = A
5 = AI
6 = OI
7 = EI
8 = Ä
9 = Y

Ensimmäinen luku on 000, joka alkaisi ROR. Tämä voisi olla aiemmin käytössä ollut "Rory", mutta pienellä rusikoinnilla "RUORI" käy aivan yhtä hyvin. Sitäpaitsi 000 on niin erikoinen luku, että sen ja ruorin vastaavuuden muistaa kyllä. Seuraava muistettava luku on 111 eli LIL, josta saamme "Lillin" tai "liilan" tai vaikkapa keihäänheittäjä "Lillakin". Tämän jälkeen tulee 222 joka on luontevasti "nunna". 333 on "MEM", joka minulla on muistikortti. 444 puolestaan on "tatti". 555:n kohdalla sovelletaan taas hieman ja otetaan saksan kieli apuun. "Sais" ei käsittääkseni vastaa mitään suomen kielen sanaa, mutta saksan ulostetta tarkoittava sana "Scheisse" ääntyy jotakuinkin "shaisse", mikä riittää tarkoituksiimme. Mielikuva on joka tapauksessa vahva. 777 on "veivi", ja 888 on "häh", mitä minulla vastaa hämillään oleva Hessu-Hopo. 999 on "pyp", jolle en ole keksinyt sen parempaa vastinetta kuin "pyy pivossa", eli taskussa oleva lintu.

Nyt nämä kaikki symbolit sijoitetaan jonkin kymmenpaikkaisen reitin varrelle. Tästä on se etu, että nyt on helppo palauttaa mieleen, mitä numeroa kukin vokaali tai diftongi vastaa, koska konsonanttien vastaavuuden hahmottaminenhan on jo tässä vaiheessa lähes automaattista. Kun tämä on hallussa, voi alkaa luoda tarvittavia muistisymboleita lennossa. Jos esim. haluaa seurata kaupassa tiettyjen tuotteiden kilohintoja, voi laittaa kilohintaa vastaavan symbolin kyseisen tuotteen päälle tai siihen kiinni. Jos esim. porkkanoiden kilohinta on 1,65, voi porkkanoiden joukkoon sijoittaa LOISteputken.

Samaten jos on tarvis muistaa seitsennumeroinen luku, voi luvun pilkkoa osiin näin:

24-84-678

Tällöin otetaan muistihenkilöksi noita, joka hitsaa KEIHästä.

Viisinumeroisessa luvussa muistihenkilö voi yksinkertaisesti pitää esinettä kädessään vailla varsinaista toimintoa.

Näiden kolminumeroisten lukujen kanssa tulee väistämättä vastaan tilanteita, joihin ei yksinkertaisesti voi luoda mitään järkevää symbolia annettujen kirjainten avulla. Silloin pitää vain improvisoida ja kehitellä jokin kohtuullisesti toimiva symboli ja päntätä se ulkoa. Jotkut numerot taas ovat itsessään jossain määrin mielekkäitä, kuten minulle luku 154. Se on erään merkittävän bussilinjan numero, joten käytän linja-autoa kuvaamaan kyseistä lukua, vaikka se voisi olla yhtä hyvin vaikkapa "laituri".

Toisaalta voisi olla hauskaa kehitellä mahdollisimman kattava kolminumeroinen muistijärjestelmä valmiiksi. Ehkäpä voisimme tehdä taulukon, jota täydentäisimme yhdessä?

lauantai 2. helmikuuta 2013

Kaksinumeroiset luvut ja pidemmät lukusarjat

Joillekin kaksinumeroisille luvuille voisi keksiä omia juuri niitä lukuja kuvaavia mielikuvia. Kalenteri voisi olla 31, koska pisimmissä kuukausissa on 31 päivää. Junarata voisi olla 11, koska se näyttää kahdelta vierekkäiseltä kiskolta. 15 voisi olla pizza-viipale, jos ajatellaan pizza kelloksi, josta on leikattu neljännes. Kaikille numeroille voisi kuitenkin olla kovin työlästä keksiä luontevaa vastinetta. Mielikuvan ei toisaalta välttämättä tarvitsekaan olla luonteva, mutta silloin mielikuvan ja numeron vastaavuus tulisi vain opetella pänttäämällä ulkoa. Sinänsä ei ole mitään syytä miksi banaani ei voisi kuvata lukua 76, mutta luonteva mielikuva on avuksi nimenomaan järjestelmää opeteltaessa.

Otetaan kirjaimet avuksi, ja näistä vielä valikoitu joukko konsonantteja. Määritellään kullekin numerolle oma konsonanttinsa vaikkapa näin:

0     r (ei mitään erityistä sääntöä)
1    l (muistuttaa pientä L-kirjainta “l”)
2    n (kaksi sakaraa osoittaa alas)
3    m (kolme sakaraa osoittaa alas)
4    t (yhteensä neljä “piikkiä” sojottaa suuntiinsa)
5    s (muistuttaa muodoltaan numeroa 5)
6    k (“kuusi” alkaa kirjaimella “k”)
7    v (luku 7 on hieman viikatteen näköinen)
8    h (isona kirjaimena kirjoitettuna “H” on hieman kuin “8”)
9    p (kirjoitettuna “P” on hieman kuin käännetty 9)

Näin sitten luku 234 voisi olla sana “namut”. Tai 67524 “kaivosnauta”. Vokaaleja käytetään vain täytteenä. Ainoa varsinainen vaivannäkö on opetella tuo yllä esitetty tai jokin vastaava taulukko numeroiden ja konsonanttien vastaavuudesta.

Varsinaiseen hyötykäyttöön päästään kuitenkin silloin, kun jokaiselle luvulle välillä 00-99 annetaan oma symbolinsa, joka lisäksi on helppo muistaa siksi, että kyseisen symbolin nimen kaksi ensimmäistä konsonanttia ovat ylläolevan taulukon mukaisia. Näin esimerkiksi numero 13 on LuMikki. Voisi se olla vaikka LieMikuutiokin, mutta minusta on helpompi kuvitella Lumikko kuin liemikuutio. Lisäksi on hyödyksi kuvitella kullekin luvulle sitä symboloiva henkilö. Jokaisella muistihahmolla voi nimittäin olla myös hänelle tyypillinen toiminto, sekä vielä tälle tyypillinen esine. Näinollen lukujonoa 131313 ei tarvitse mieltää kolmena Lumikkina, vaan voi visualisoida mielessään Lumikin, joka haukkaa omenaa ja sitten pyörtyy teatraalisesti. Jos luku olisi 761395, voisi visualisoida viikatemiehen (76), joka haukkaa jotakin esinettä ja sitten pyörtyy dramaattisesti (13), ja tämä esine olisi kirje (95 on posteljooni).

Aina muistettavat luvut eivät tietenkään ole tasa kuusinumeroisia. Viisinumeroisten lukujen kanssa voi toimia kuten yllä, mutta ottaa esineeksi jonkin yksinumeroista lukua kuvaavan symbolin, kuten joutsenen tai lumiukon. Nelinumeroisen luvun kanssa voi jättää esineen ikään kuin tyhjäksi, ja kuvata tätä tyhjää lukupaikkaa tietyllä esineellä. Minulle se on jostain syystä kristallipallo. Eli kun Lumikki haukkaa kristallipalloa, on se minulle 1313.

Alla on lista joistakin käyttämistäni muistihenkilöistä toimintoineen. Jotkut kohdat ovat minulle henkilökohtaisia, joten en niitä tähän kirjoita. Jos sinulla tulee mieleen hyvä muistihenkilö johonkin tyhjään kohtaan tai jokin parempi ehdotus, kirjoita ajatuksesi kommentteihin.

00 RR         Rory Gilmore (sarjasta Gilmoren Tytöt) puhuu vimmatusti KÄNNYKKÄÄN
01 RL        Rallikuski kömpii katollaan olevasta ralliautostaan kädessään RATTI
02 RN        Renki nostaa talikolla HEINÄPAALIA
03 RM        Rambo ampuu lonkalta kertasingolla PANSSARIVAUNUA
04 RT        Ritari lyö aamutähdellä (eräänlainen piikikäs nuija) RITARINKYPÄRÄÄ
05 RS       
06 RK        Rokkari soittaa sähkökitaraa ja pitää toista jalkaansa KAIUTTIMELLA
07 RV       
08 RH        Ruhtinas istuu (tai röhnöttää) valtaistuimella ja pitää kädessään VALTIKKAA
09 RP        Reppuli (Bilbo) hyväilee kädessään olevaa KULTASORMUSTA ja katoaa
10 LR        Laura Ingalls (Pieni talo preerialla) osoittaa karttakepillä LIITUTAULUA
11 LL        Luolamies koittaa sytyttää tikuilla puunuijaa tuleen
12 LN       
13 LM        Lumikki haukkaa omenaa ja pyörtyy
14 LT
15 LS        Leskimummo mustassa suruharsossaan itkee haudan äärellä
16 LK        Lääkäri kuuntelee stetoskoopilla pilleripurkkia
17 LV        Elvis letkuttaa lanteitaan kädessään 50-luvun mikrofoni.
18 LH        Lihakauppias lyö lihakirveellä makkaran poikki
19 LP        Leipuri ottaa leipälapiolla suuren leivän uunista
20 NR        Nyrkkeilijä lyö hanskat kädessä nyrkkeilysäkkiä
21 NL        Nels Oleson (pieni talo preerialla) siivoaa risuharjalla kassakonetta
22 NN        Ninja pyörittää kiipeilyhakasta köyden päässä ja heittää sen
23 NM        Nimrod(Marvel) ampuu pinkin säteen kädestään kohti pinkkiä läppäriä
24 NT        Noita hämmentää soppakauhalla suurta kattilaa ja heittää sinne lepakon
25 NS        Naispoliisi laittaa käsiraudat kiinni poliisiautoon(miniatyyri)
26 NK       
27 NV        Invalidi(Stephen Hawking) törmää pyörätuolilla kyynärsauvaan
28 NH        Nuohooja tulee savupiipusta kädessään mustunut harja
29 NP       
30 MR        Merirosvo kaivaa lapiolla maata ja löytää aarrearkun
31 ML        Amelie(elokuvan henkilö) tarjoaa rasiasta konvehteja
32 MN        Munkki suutelee ikonia
33 MM        Muumio astuu esiin sarkofagista ja nostaa pienen pyramidin maasta
34 MT        Metsuri sahaa pölkkyä moottorisahalla
35 MS        Mustanaamio lyö nyrkillä pääkalloa
36 MK        Miekkailija pistää miekalla miekkailumaskia
37 MV        Uimavalvoja heittää narun päässä pelastusrenkaan
38 MH        Mehiläishoitaja nostaa mehiläispesästä hunajakennon
39 MP        Joku valitsemasi meppi (Euroopan parlamentin jäsen) nostaa salkoon EU-lipun
40 TR        Terminaattori ampuu haulikolla moottoripyörää
41 TL        Tullimies tekee seis-merkin kädellä ja ottaa esiin passin
42 TN        Tonttu kiikaroi kiikareilla ja pälyilee ympärilleen
43 TM
44 TT        Taitoluistelija tekee piruetin, mutta kompastuu kaunoluistimeen
45 TS
46 TK        Taikuri nostaa silinteristä kaniinin
47 TV        Tiivitaavi (teletapit) touhottaa menemään ja pyörittää käsilaukkua
48 TH        Thor nostaa vasaran päänsä päälle, ja siihen lyö salama
49 TP        Juha Tapio istuu ja soittaa kitaraa
50 SR        Saruman (Taru sormusten herrasta) mesoaa ja kutsuu myrskyä kädessään taikasauva
51 SL        Salapoliisi etsii johtolankaa suurennuslasin avulla
52 SN        Saunoja heittää löylyä ja vihtoo selkäänsä saunavastalla tai -vihdalla
53 SM        Sumopainija tömistelee ja ottaa hiuksistaan syömäpuikot joilla alkaa syödä nuudeleita
54 ST        Sotilas syöksyy suojaan räjähdyksiltä, kädessään rynnäkkökivääri
55 SS        SS-mies tekee natsitervehdyksen, kädessään pistooli
56 SK        Sukeltaja pulahtaa selkä edellä veteen veneestä, kädessä harppuuna
57 SV        Siivooja pyyhkii luutulla suihkepulloa
58 SH        Sheriffi ampuu revolverilla sheriffintähden
59 SP        Seppä (joka on Spede) takoo alasinta vasten kuumaa rautaa
60 KR        Koripalloilija heittää koripallotyyliin koripallon
61 KL        Kullankaivaja (Roope Ankka) huuhtoo vaskoolilla ja löytää kultaharkon
62 KN        Kendoka lyö bambumiekalla kendokypärää
63 KM        Kummitus pelottelee kädet ylhäällä käsissään ketju jossa rautapallo
64 KT        Katti-Matilainen roikottaa hännästä leluhiirtä ja syö sen
65 KS        Kissanainen potkaisee lepakkoautoa
66 KK        Kokki ripottaa suolaa sirottimesta kokkihatun päälle
67 KV        Mauno koivisto torjuu lentopallon, joka lentää verkon yli
68 KH        Kehonrakentaja bodaa raskailla punteilla
69 KP        Kapteeni Picard ampuu sädepyssyllä USS Enterprise -alusta
70 VR        Vuorikiipeilijä työntää kepin maahan ja kepin päässä punainen viiri
71 VL        Velho taikoo käsiensä väliin purppuran pallon ja palloon ilmestyy velhon hattu
72 VN        Väinämöinen istuu ja soittaa kannelta
73 VM        Vampyyri nousee esiin arkusta ja ravistaa yltään valkosipulia
74 VT        Voittaja (uimari) nousee palkintokorokkeelle ja heiluttaa suurta pokaalia
75 VS        Viisas (kääpiö) tutkii instrumentilla hiottua timanttia
76 VK        Viikatemies pitää kädessään viikatetta ja suurta tiimalasia, jonka kääntää ylösalaisin
77 VV        Viivi (Viivi&Wagner) pitää kädessään roskapussia ja meuhkaa
78 VH        Viherpiipertäjä halaa puuta ja pitää kädessään porkkanaa
79 VP        Vappu Pimiä on huppelissa, päässä serpentiiniä ja ylioppilaslakki, kädessä shampanjalasi
80 HR        Pelle Hermanni itkee vuolaasti (vettä lentää silmistä) ja kädessä kakku
81 HL        Haltia ampuu jousipyssyllä
82
83 HM        Hämähäkkimies(Marvel) ampuu käsistään seittiä kameraan
84 HT        Hitsaaja hitsaa kaasupulloa
85 HS        Hessu hopo (Super-Hessuna) ottaa hatustaan pähkinän ja syö sen
86 HK        Heikki Kinnunen etsii Viljoa takataskussaan viinapullo
87 HV        Hovimestari nostaa tarjottimen päältä kuvun ja sieltä paljastuu knalli
88 HH        Hiihtäjä (Juha Mieto) sivakoi,
89 HP        Hopeasurffari surffaa hopeisen surffilaudan päällä
90 PR        Prinssi pitää kädessään ruusua ja peilaa itseään
91 PL        Palomies sammuttaa vaahtosammuttimella palohälytintä
92 PN        Punahilkka hyppii iloisesti ympäriinsä kädessä kori
93 PM        Paimen linkoaa sileän kiven
94 PT        Peter Pan lentää ilmassa kädessään tikari
95 PS        Posteljooni laittaa kirjeen postilaatikkoon
96 PK        Joulupukki ottaa lahjasäkistä joulukuusen
97 PV        Pyöveli lyö kirveen kantoon kiinni
98 PH        Nallepuh lentää ilmapallolla kädessä hunajapurkki
99 PP        Pappi saarnaa saarnastuolista kädessään Raamattu

Paras tietysti olisi jos keksisit itsellesi juuri sinulle parhaiten sopivat muistihenkilöt tekoineen ja esineineen, mutta koska minulta kuitenkin meni melko pitkään tämän listan kasaamisessa, toivon tämän listan olevan ainakin jossain määrin hyödyllinen. Itsekin olisin härskisti käyttänyt vastaavaa listaa hyväksi, jos sellainen olisi ollut tarjolla suomenkielisenä. Englanninkielisiä vastaavia listoja löytyy netistä kyllä.

Hyviä ideoita listan täydentämiseksi ja kohentamiseksi otan mielellään vastaan.

torstai 24. tammikuuta 2013

Reittitekniikka

Lukujen mieleenpainaminen sellaisenaan voi olla hyödyllistä, mutta parempi on liittää ne luvut mielikuvissaan siihen asiaan, johon ne liittyvät. Jos luvut esitetään jossain järjestyksessä, usein käytetään paikka- tai matkamenetelmää. Näissä menetelmissä mielikuvat sijoitetaan esimerkiksi johonkin tiettyyn huoneeseen tiettyyn järjestykseen, tai sitten jonkin tutun matkan varrele. Klassinen esimerkki tästä on ostoslista, jossa kauppamatkan varrelle sijoitetaan mielikuvia kustakin ostettavasta tuotteesta ja sitten mielikuvan yhteyteen lukumäärää kuvaava symboli.

Vastaavasti matkan varrelle voisi sijoittaa vaikkapa lettureseptin. Jokainen pysäkki matkan varrella vastaa yhtä työvaihetta. Otetaan esimerkiksi tämä netistä löytämäni resepti:

http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/reseptit/jalkiruoat_ja_valipalat/letut_ja_pannarit/letut/#.UOvt2rZ8Pk0

1) Riko munat kulhoon (2kpl): kananmunasta kuoriutuukin joutsen, joka hyppää kulhoon

2) Vatkaa munien rakenne rikki: voi joko visualisoida kananmunien rakenteen särkyvän vatkatessa, tai sitten voi heittäytyä luovaksi ja kuvitella esim. kilpapyöräilijän polkemassa vimmatusti kuntopyörää ja sitten parahtavan... jne.

3) Vatkaa joukkoon neste, suola, sokerit ja rasva: Tämä kannattaa pilkkoa omiksi pysäkeikseen. Otetaan neste, tässä tapauksessa maito. Sitä kuvaa lehmä, joka nostetaan koukulla ilmaan. Koukku kuvaa numeroa 5, ja luotamme arkijärkeen sen verran, että arvelemme sen tarkoittavan viittä desilitraa eikä esim. viittä litraa tai millilitraa.

4) Seuraavalla pysäkillä lisätää puoli teelusikallista suolaa: Suolaa voi kuvata suolasiroittimella, ja määreeksi sopii esim. teelusikka, joka on halkaistu pitkittäissuunnassa, eli on konkreettisesti puolikas teelusikka. Tämä sojottaa suolapurkin kyljestä. Sille voi vielä halutessaan kuvitella puolikkaat kasvot ja surulliset silmät.

5) Sitten lisätäänkin kokonainen teelusikallinen vaniljasokeria: Vaniljasokeri voi olla esim. sokeripalassa pystyssä törröttävä vaniljajäätelötötterö, josta vielä noruu tippoja sokeripalan päälle. Sokeripala voi hyvin olla kooltaan luonnottoman suuri, ja ehkä hieman halkeillutkin. Sokerimurusia on rapissut sen viereen.

6) Vuorossa on kolme ruokalusikallista sokeria: Tällä pysäkillä sokeripalassa töröttääkin ruokalusikka. Ruokalusikaksi tiedämme sen siitä, että siinä on kiinni kuivuneena jauhelihakastiketta ja spagetinpätkiä, ja se haiseekin epämiellyttävältä. Koska lusikallisia on kolme, on ruokalusikan lävistänyt jostain kohtaa käsiraudat, jotka siinä sitten roikkuvat ja vieläpä kilisevät ja kolisevat lusikkaa vasten.

7) Sitten sekaan kaadetaan kaksi ruokalusikallista rasvaa: Nyt ruokalusikka töröttää voipaketissa pystyssä normaaleissa mittasuhteissaan, mutta sitä kiertää hyvin pienikokoinen mutta äänekkäästi kaakattava joutsen.

8) Tälle pysäkille voikin sitten kuvitella jonkin Disney-tyyppisen noidan hämmentämässä suurta kattilaa.

9) Taikinan pitää antaa vielä turvota puoli tuntia: Sinänsä on yhdentekevää muistamisen kannalta turpoaako vai kohoaako taikina. Jos se turpoaa, voi ajatella jotain turboon liittyvää (vaikkapa jotain kiihdytysautoa), mutta jos se kohoaa, voisi ajatella ongen kohoa. Koska kyseessä on kuitenkin toiminnan kannalta silkka odottaminen, voisi tähän ajatella liikennevalon, joka paistaa kirkasta punaista valoa ja johon on käsiraudoilla kiinnitetty auton rengas ja vieläpä siten, että rengas on valopylvään oikealla puolella, jotta ei tule lukeneeksi 03.

10) Sitten onkin jäljellä enää paistaminen: Tähän voi kuvitella aivan yksinkertaisesti paistinpannun.

Muistisäännön ei tarvitse olla täydellinen toimiakseen. Itse asiassa on parempi, jos siinä ei ole mitään ylimääräistä olennaista muistettavaa. Jos kaupasta täytyy ostaa 500 grammaa paistijauhelihaa, ei paistinpannulle kannata kuvitella jauheliha lisäksi koukkua ja kahta autonrengasta. Pelkkä koukku riittää antamaan vihjeen numerosta 5, mistä voi taas arkijärjellä päätellä, että tuskin olemme viittä kiloa lihaa ostamassa, tai vaikkapa 50 grammaa.

Muutoin mielikuvia kannattaa koristella mahdollisimman erikoisiksi. Esineet voivat olla eri kokoisia suhteessa toisiinsa, ne voivat olla elossa tai tehty eri materiaalista. Mielikuvaan voi liittyä ääniä, hajuja ja makuja. Se voi myös olla huvittava, nolostuttava, pelottava tai muuten herättää tunteita. Tämä koristelu ei kuitenkaan sisällä lisää informaatiota, vaan ainoastaan vahvempia assosiaatioita. Siksi ei haittaa, vaikka mieleen palauttaessa jokin koristelu jollakin kertaa unohtuisikin.

Hyvä muistireitti tai -paikka voi tutun matkan lisäksi olla esimerkiksi jokin tietokonepelin sisällä oleva reitti tai tutun elokuvan kohtaukset järjestyksessä. Muistin kannalta on sinänsä melko yhdentekevää onko muistipaikka todellinen vai virtuaalinen. Matka voi olla myös kokonaan kuviteltu, mutta helpommalla pääsee kun käyttää jotain matkaa, joka jo valmiiksi on mieleen painunut. Reittiä voi myös tiivistää siten, että kuvittelee itsensä kulkemaan hyvin pienikokoisena esim. työpöytäänsä pitkin. Mielikuva on tällöin tiiviytensä lisäksi myös erikoisuutensa takia helpommin mieleen jäävä. Myös oman kehonsa osia voi käyttää muistipaikkoina, tai vaikkapa suosikkielokuvansa kohtauksia. Mitä muita asioita voisi käyttää muistireittinä?

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Numeroiden muistamisesta - yksinumeroiset luvut

Numeroita ei useinkaan ole helppoa muistaa varsinkaan, jos on kyse pitkästä numerosarjasta, joka ei itsessään ole mitenkään erityisen mielekäs. Numeroita voisi koittaa nähdä mielikuvina, mutta ongelmaksi koituu se, että ne eivät sittenkään erotu toisistaan kovinkaan paljoa. Niitä voisi tietenkin koristella keinotekoisesti (esimerkiksi mielikuvissa liekehtivä numero neljä, karvainen numero seitsemän) mutta samalla vaivalla voi valita kutakin numeroa kuvaamaan jonkin jo olemassa olevan objektin, josta on jo valmiiksi voimakas mielikuva. Esimerkiksi näin:

0    auton rengas       
1    kynttilä           
2    joutsen       
3    käsiraudat       
4    purjevene       
5    koukku           
6    tykki           
7    viikate           
8    lumiukko
9    lasso

Jutun juju on siinä, että kukin mielikuva muistuttaa jossain määrin ulkoasultaan tiettyä numeroa. Numero kaksi on kuin joutsenen sivuprofiili, ja numeroa kuusi voi hahmotella pyörillä kulkevasta tykistä. Muitakin vaihtoehtoja toki on. Nelonen voisi olla vaikkapa tuoli, kutonen voisi olla joulukuusi ja kahdeksikko silmälasit. Mikä vain mielikuva on hyvä jos se assosioituu helposti muotonsa tai muun syyn puolesta tiettyyn numeroon. Musta ratsu, nimenomaan shakkinappulana, assosioituu mielessäni lukuun yhdeksän, koska Tolkienin Sormusten herrassa mustia ratsastajia oli juuri yhdeksän. Tämä on minulle luonteva assosiaatio, mutta kukin valitkoon omansa.

Nyt kun työkalu on kourassa, on aika ryhtyä harjoittelemaan. Jos muistettava numerosarja olisi esimerkiksi 234, voisi siitä muodostaa mielikuvan, jossa joutsenen kaulaan kiinnitetään käsiraudat, joiden toinen pää kytketään purjeveneen mastoon. Mielikuvassa purjevene ja joutsen voivat olla suunnilleen samankokoisia. Vastaavasi numerosarja 658 voitaisiin nähdä tykkinä, jonka suusta ammutaan koukku, joka osuu lumiukkoon. Tämä kymmenen luvun muistisääntösarja on helppo ja nopea omaksua. Sillä on kuitenkin rajoitteensa. Paljon käytettynä ja pitkien numerosarjojen yhteydessä on riskinä, että jatkumot menevät mielessä sekaisin, jos sama kuva toistuu usein. Siksi onkin usein parempi käyttää kaksinumeroisiin lukuihin perustuvaa järjestelmää, mutta tästä on hyvä lähteä liikkeelle. 

Tämä perusmenetelmä soveltuu hyvin esimerkiksi erilaisten pin-koodien muistamiseen. Esimerkiksi kännykän pin-koodin mukaiset symbolit voi mielikuvissaan sijoittaa kännykkänsä neljään kulmaan siten, että koodin ensimmäinen numero töröttää kapulan vasemmassa yläkulmassa ja seuraava oikeassa yläkulmassa jne. On tärkeää, että mielikuvasymbolit ikään kuin lävistävät puhelimen, jotta ne näkee mielessä yhtenäisenä kappaleena. Jostain syystä tämä tuntuu auttavan muistamista.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Ilmarisen paja on näkymätön verstas

“Myytit ovat jotain mitä ei koskaan tapahtunut, mutta joka on aina totta.” -- Sallustius.  Ei Seppo Ilmaristakaan koskaan ollut, tai ainakaan sellaisena minä me hänet Kalevalasta tunnemme. Sen sijaan on totta, että määrätietoisella työllä ja oikeilla työkaluilla voi päästä ihmeellisiin ja ennennäkemättömiin saavutuksiin.

Tulen tässä blogissa käsittelemään näkymättömiä ja aineettomia työkaluja. Niiden hyöty tavanomaisiin työkaluihin verrattuna on siinä, että niiden hankintahinta on kovin edullinen, eikä niitä sitäpaitsi voi varastaa. Hukata niitä sen sijaan voi niin kuin kaikkia työkaluja, mutta ne ovat kuitenkin erittäin paljon helpommin löydettävissä jälleen, jos tavanomaisiin työkaluihin verrataan. Paras hyöty on kuitenkin siinä, että vaikka työkalun lainaisi naapurilleen, ei sitä tarvitse koskaan olla kinuamassa takaisin, koska työkalun toiselle antaessaan sitä ei itse lainkaan menetä.

Yksi Ilmarisen pajan höyläpenkeistä on muisti. Jokainen meistä nikkaroi muistin parissa, mutta toiset ovat taitavampia muistiseppiä kuin toiset. Kunnon lopputulokseen tarvitaan myös tässä näkymättömässä ja aineettomassa verstaassa hyvät materiaalit, asialliset työkalut sekä paljon harjoitusta. Riittävä lepo, hyvä ravitsemus ja muutenkin terveet elämäntavat ovat näitä hyvän muistamisen perusraaka-aineita. Niihin en tässä mene sen syvemmin. Sen sijaan näissä teksteissä tulen käsittelemään hyväksi havaitsemiani työkaluja sekä niiden tehokasta käyttöä. Työkalujen käyttöä pitää kuitenkin harjoitella, jotta niistä olisi mihinkään. Pieni näpertely ei riitä, jos haluaa saada tuloksiakin aikaan. Onneksi harjoittelun voi kuitenkin aloittaa heti, ja sen voi aloittaa pienistä ja helposta asioista, siitä sitten laajentaen mielenkiinnon mukaan.

Miksi sitten hyvä muistaminen on tärkeää? Kaikki tietohan on kuitenkin talletettuna nettiin tai erilaisille elektronisille vempeleille. Tässä onkin kyse arvovalinnoista. Jokainen voi halutessaan ulkoistaa muistinsa erilaisille laitteille ja tietokannoille, mutta silloin valitsee riippuvaisuuden näistä laitteista, niiden toimivuudesta ja häiriöttömästä virransaannista, niiden virheettömästä toiminnasta sekä niiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta nopeaa tahtia muuttuvassa maailmassa.

Lisäksi tärkeän tiedon hakeminen muistista on huomattavasti nopeampaa kuin vastaavan tiedon etsiminen jonkin laitteen avulla. Jos tiedän, tai täsmällisemmin sanottuna näen mielessäni Lönnrotin julkaisseen Kalevalan 1835 minulla ei mene aikaa juuri lainkaan tuon tiedon hakemiseen. Sen lisäksi näen, että samana vuonna keksittiin Morse-koodi, sekä käytiin El Alamon taistelu. Nopealla vilkuilulla mielenmaisemassa näen ajanjakson muita tapahtumia lähivuosilta, ja siten hahmotan jotain siitä, missä tapahtumaympäristössä Kalevala sai syntynsä. Minä pidän tätä arvokkaana asiana, kuten historian tapahtumien tuntemista noin ylipäätään, vaikka olenkin historian suhteen oikeastaan pelkkä harrastelija, enkä edes kovin kokenut sellainen. Mielestäni vuosilukujen muistaminen on historianharrastuksessa hyvin hyödyllistä.

Kukin voi tietenkin tykönään päättää mikä on hyödyllistä ja tarpeellista, ja käyttää muistiaan sen mukaan. Jonkun mielestä voisi olla tietoturvan ja käytännöllisyyden takia hyvä opetella kaikki verkkopankin koodit ulkoa ja sen jälkeen hävittää avainlukulista. Tämä on täysin mahdollista kohtuullisilla ponnisteluilla.  Jos vielä mieltää lukujen muistamisen ylipäänsä tärkeäksi, olisi tuo vielä hyvää harjoitusta muistijärjestelmän ja lukumuistin käytölle. Joku toinen voisi kokea tärkeäksi osata ulkoa alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kaikkine tietoineen. Jonkun verran vaivaa se vaatisi, mutta sitten se olisi opeteltuna ja tarvittaessa mieleen palautettavana. Jotkut tykkäävät opetella piin likiarvoa mahdollisimman pitkälle. Ei senkään opettelussa ole mitään olennaista rajaa, johon muistaminen väistämättä loppuisi, vaan lisää opettelemalla sitä voi opetella niin pitkälle kuin mielenkiintoa riittää. Jotkut käyttävät muistitekniikoita pokeria pelatessaan. Joissain tilanteissa voi olla hyödyksi, jos tietää mitkä kortit eivät ainakaan voi olla enää tulossa. Muistitekniikoilla tuo on täysin saavutettavissa oleva taito. Seuraavissa kirjoituksissani lähdetään liikkeelle numeroiden muistamisesta.



PS.  Netti pursuaa erilaista muistamiseen liittyvää tietoa englanninkielellä. Suomenkielisiä aihetta käsitteleviä kirjoituksia on vain muutama, josta tämä esimerkiksi:

http://markomoilanen.blog.com/2011/09/12/muistipalatsi-%E2%80%93-myos-vanhoille-koirille/

En kuitenkaan löytänyt aiheesta kovinkaan laajoja esityksiä suomen kielellä, joten päätin itse kirjoittaa aiheesta omien kokemusteni pohjalta. Tekniikat ja niiden sovellukset eivät välttämättä ole ollenkaan omaa keksintöäni, ja siinä määrin kun muistan ja osaan mieleen palauttaa, koitan viitata lähteisiin. Englannin kieltä taitavat voivat lukea enemmän esim. näistä linkeistä:

http://www.thememorypage.net/

Asian juurille pääsee hyvin tästä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Art_of_memory

Lisäksi netistä löytyy myös yhtä sun toista onnenonkijaa, jotka kaupittelevat erinomaista metodiaan rahasta. Näissä menetelmissä ei kuitenkaan tavallisesti ole mitään sen ihmeellisempää mikä ei olisi alan harrastajien tiedossa ollut jo aikapäiviä. Vanha sääntö pitää edelleen kutinsa: “Jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se usein myös on sitä.”