Helppo mielikuvataulukko luvuille 00-99

Lukualueella 00-99 on paljon käyttöä. Sellaisenaan se soveltuu hyvin sukulaisten ja ystävien syntymävuosien mieleenpainamiseen tai vaikkapa tiettyjen tapahtumien vuosilukujen opetteluun. Tämä lukualue riittää varsinkin silloin, jos on asiayhteydestä ilmeistä, mille vuosisadalle tapahtuma sijoittuu. Myös päivämäärien ja kellonaikojen mieleenpainaminen käy tällä lukualueella, vaikka näitä varten kannattaa sekaannusten välttämiseksi luoda myöhemmin oma mielikuvakoodistonsa.

Ennakkovaatimuksena lukualueen mielikuvataulukon opettelulle on oikeastaan vain se, että olet opetellut numeroiden 0-9 vastaavuudet tiettyjen konsonanttien kanssa:

0 = R
1 = L
2 = N
3 = M
4 = T
5 = S
6 = K
7 = V
8 = H
9 = P

Näiden konsonanttien avulla luomme pääluokat, jotka vastaavat kymmenlukuja. Näinollen luvut 50-59 sijoittuvat S-luokan eli soitinten alle. M-kirjaimella alkava soitin eli tässä tapauksessa "marakassi" saa siis lukuarvon 53, koska se kuuluu soitinten pääluokkaan ja se alkaa kirjaimella M.

Version:1.0 StartHTML:0000000155 EndHTML:0000024133 StartFragment:0000000475 EndFragment:0000024116

		R = 0	L = 1	N = 2	M = 3	T = 4	S = 5	K = 6	V = 7	H = 8	P = 9
R	rähinä	rynkky	linko	nuija	miekka	tikari	sinko	keihäs	varsijousi	hilpari	pistooli
L	liikenne	raitiovaunu	lentokone	nissan	moottoripyörä	taksi	sukellusvene	kuorma-auto	veturi	helikopteri	polkupyörä
N	nisäkäs	rotta	lepakko	norsu	majava	tiikeri	susi	kettu	valas	hevonen	poro
M	meri	rantapallo	lautta	nuotta	majakka	tursas	simpukka	koralli	vene	hai	pelastusrengas
T	työkalu	ruuvimeisseli	lasta	nitoja	mitta	taltta	saha	kirves	vasara	höylä	pora
S	soitin	rumpu	lautaset	nokkahuilu	marakassi	tamburiini	sähkökitara	kantele	viulu	harppu	piano
K	kukka	ruusu	lumme	narsissi	maitohorsma	tulppaani	sinivuokko	kielo	voikukka	hyasintti	pelargonia
V	vihannes	retiisi	lehtikaali	nauris	maissi	tomaatti	salaatti	kurkku	valkosipuli	herne	porkkana
H	hedelmä	rypäle	luumu	nektariini	mango	taateli	sitruuna	kiwi	viikuna	hunajameloni	päärynä
P	pikaruoka	ranskalaiset	lihapiirakka	nakkisämpylä	makkara	taco	sushi	kebab	wok	hampurilainen	pizza

Koodasin kunkin pääluokan vielä tietyllä värillä. Värivalinta ei suinkaan ole satunnainen, vaan korreloi pääluokkaa vastaavan kirjaimen kanssa. Niinpä V-rivi on vihreä ja niin edespäin. Kirjaimelle N en keksinyt väriä, joten käytän oranssia, koska appelsiini on espanjaksi "naranja". Muitakin erikoisuuksia taulukossa on. En millään keksinyt N-alkuista liikennevälinettä, joten otin mielikuvakseni 80-luvun Nissan Sunnyn. Samoin pääluokka "rähinä" on hivenen väkinäinen, mutta toimii kuitenkin. Halusin luokan erilaisille aseille, koska niitä oli kohtuullisen helppo keksiä ja ne ovat mielikuvina ainakin minulle riittävän tuttuja.

Mikään pakko ei tietenkään ole käyttää juuri tätä taulukkoa. Voi tällaisen itsekin kohtuullisilla ponnisteluilla rakentaa, tai sitten voi peukaloida tästä mieleisensä vaikkapa vaihtamalla jonkin pääluokan uuteen. Jos kehität kokonaan uuden pääluokan, niin heitä ihmeessä tuotoksesi kommenttina tähän blogikirjoitukseen. Voihan olla, että joku muukin inhoaa pikaruokien ajattelua ja haluaisi mieluummin käyttää esineitä, jotka soveltuvat pääluokan "paleontologia" alle.

Taulukkoa ei ehkä kannata alkaa opettelemaan hampaat irvessä ulkoa, vaan pitää sitä käsillä ja aloittaa mielikuvien koodaaminen. Taulukon etu on siinä, että yksittäistä mielikuvaa vastaavan numeron voi aina palauttaa helposti alkukirjaimen ja pääluokan avulla, vaikkei muistaisi koko muusta taulukosta yhtään mitään. Porkkana alkaa P-kirjaimella ja on ilmiselvästi vihannes, joten se on 79. Jos nyt sitten muodostat assosiaation, jossa tervehdit minua ja ojennat minulle syntymäpäiväkakun, mutta yllätykseksesi huomaat, että kummastakin korvastani töröttää porkkana kaikkine vihreine lehtineen, voi olla että lopun ikääsi muistat sen olevan minun syntymävuoteni. Samalla tavalla voi helposti tallettaa kenen tahansa syntymävuoden. Mitä omituisempi mielikuva sen parempi muistamisen kannalta. Jos haluat vielä oikein irrotella, voit kuvitella kakusta pomppaavan kaniinin, joka alkaa vimmatusti tempoa porkkanoita korvistani. Mukaan voi liittää myös ääniä, hajuja, tuntoaistimuksia ja vaikka vielä omia tunnetilojakin. Mitä enemmän näkee vaivaa, sitä vahvempi mielikuva syntyy. Usein muistamisen vaikeudet ovat oikeasti mieleenpainamisen vaikeuksia. Luin tuon jostain, enkä muista mistä, mutta se oli minusta fiksu oivallus. Muistamisen tärkeydestä riippuu sitten se, että paljonko mielikuvan luomiseen kannattaa aikaa käyttää. Ja kertaustahan tarvitaan kanssa useimmiten. Mutta yllättävän sitkeitä nämä absurdit mielikuvat ovat.

Kiitokset vielä Janne P.:lle arvokkaasta avusta, jota sain joidenkin pääluokkien täyttämisen kanssa.

Ps. Leikkasin ja liimasin taulukon OpenOfficesta, ja jostain syystä se haluaa kertoa tuolla taulukon yläpuolella versiotietoja sunmuuta, mistä en mitään käsitä, mutta jonka siellä kuitenkin ilmeisesti taulukon rikkoutumisen uhalla täytyy näkyä.

Numeroiden muistamisesta - yksinumeroiset luvut

Numeroita ei useinkaan ole helppoa muistaa varsinkaan, jos on kyse pitkästä numerosarjasta, joka ei itsessään ole mitenkään erityisen mielekäs. Numeroita voisi koittaa nähdä mielikuvina, mutta ongelmaksi koituu se, että ne eivät sittenkään erotu toisistaan kovinkaan paljoa. Niitä voisi tietenkin koristella keinotekoisesti (esimerkiksi mielikuvissa liekehtivä numero neljä, karvainen numero seitsemän) mutta samalla vaivalla voi valita kutakin numeroa kuvaamaan jonkin jo olemassa olevan objektin, josta on jo valmiiksi voimakas mielikuva. Esimerkiksi näin:

0    auton rengas       
1    kynttilä           
2    joutsen       
3    käsiraudat       
4    purjevene       
5    koukku           
6    tykki           
7    viikate           
8    lumiukko
9    lasso

Jutun juju on siinä, että kukin mielikuva muistuttaa jossain määrin ulkoasultaan tiettyä numeroa. Numero kaksi on kuin joutsenen sivuprofiili, ja numeroa kuusi voi hahmotella pyörillä kulkevasta tykistä. Muitakin vaihtoehtoja toki on. Nelonen voisi olla vaikkapa tuoli, kutonen voisi olla joulukuusi ja kahdeksikko silmälasit. Mikä vain mielikuva on hyvä jos se assosioituu helposti muotonsa tai muun syyn puolesta tiettyyn numeroon. Musta ratsu, nimenomaan shakkinappulana, assosioituu mielessäni lukuun yhdeksän, koska Tolkienin Sormusten herrassa mustia ratsastajia oli juuri yhdeksän. Tämä on minulle luonteva assosiaatio, mutta kukin valitkoon omansa.

Nyt kun työkalu on kourassa, on aika ryhtyä harjoittelemaan. Jos muistettava numerosarja olisi esimerkiksi 234, voisi siitä muodostaa mielikuvan, jossa joutsenen kaulaan kiinnitetään käsiraudat, joiden toinen pää kytketään purjeveneen mastoon. Mielikuvassa purjevene ja joutsen voivat olla suunnilleen samankokoisia. Vastaavasi numerosarja 658 voitaisiin nähdä tykkinä, jonka suusta ammutaan koukku, joka osuu lumiukkoon. Tämä kymmenen luvun muistisääntösarja on helppo ja nopea omaksua. Sillä on kuitenkin rajoitteensa. Paljon käytettynä ja pitkien numerosarjojen yhteydessä on riskinä, että jatkumot menevät mielessä sekaisin, jos sama kuva toistuu usein. Siksi onkin usein parempi käyttää kaksinumeroisiin lukuihin perustuvaa järjestelmää, mutta tästä on hyvä lähteä liikkeelle. 

Tämä perusmenetelmä soveltuu hyvin esimerkiksi erilaisten pin-koodien muistamiseen. Esimerkiksi kännykän pin-koodin mukaiset symbolit voi mielikuvissaan sijoittaa kännykkänsä neljään kulmaan siten, että koodin ensimmäinen numero töröttää kapulan vasemmassa yläkulmassa ja seuraava oikeassa yläkulmassa jne. On tärkeää, että mielikuvasymbolit ikään kuin lävistävät puhelimen, jotta ne näkee mielessä yhtenäisenä kappaleena. Jostain syystä tämä tuntuu auttavan muistamista.

Ilmarisen paja on näkymätön verstas

“Myytit ovat jotain mitä ei koskaan tapahtunut, mutta joka on aina totta.” -- Sallustius.  Ei Seppo Ilmaristakaan koskaan ollut, tai ainakaan sellaisena minä me hänet Kalevalasta tunnemme. Sen sijaan on totta, että määrätietoisella työllä ja oikeilla työkaluilla voi päästä ihmeellisiin ja ennennäkemättömiin saavutuksiin.

Tulen tässä blogissa käsittelemään näkymättömiä ja aineettomia työkaluja. Niiden hyöty tavanomaisiin työkaluihin verrattuna on siinä, että niiden hankintahinta on kovin edullinen, eikä niitä sitäpaitsi voi varastaa. Hukata niitä sen sijaan voi niin kuin kaikkia työkaluja, mutta ne ovat kuitenkin erittäin paljon helpommin löydettävissä jälleen, jos tavanomaisiin työkaluihin verrataan. Paras hyöty on kuitenkin siinä, että vaikka työkalun lainaisi naapurilleen, ei sitä tarvitse koskaan olla kinuamassa takaisin, koska työkalun toiselle antaessaan sitä ei itse lainkaan menetä.

Yksi Ilmarisen pajan höyläpenkeistä on muisti. Jokainen meistä nikkaroi muistin parissa, mutta toiset ovat taitavampia muistiseppiä kuin toiset. Kunnon lopputulokseen tarvitaan myös tässä näkymättömässä ja aineettomassa verstaassa hyvät materiaalit, asialliset työkalut sekä paljon harjoitusta. Riittävä lepo, hyvä ravitsemus ja muutenkin terveet elämäntavat ovat näitä hyvän muistamisen perusraaka-aineita. Niihin en tässä mene sen syvemmin. Sen sijaan näissä teksteissä tulen käsittelemään hyväksi havaitsemiani työkaluja sekä niiden tehokasta käyttöä. Työkalujen käyttöä pitää kuitenkin harjoitella, jotta niistä olisi mihinkään. Pieni näpertely ei riitä, jos haluaa saada tuloksiakin aikaan. Onneksi harjoittelun voi kuitenkin aloittaa heti, ja sen voi aloittaa pienistä ja helposta asioista, siitä sitten laajentaen mielenkiinnon mukaan.

Miksi sitten hyvä muistaminen on tärkeää? Kaikki tietohan on kuitenkin talletettuna nettiin tai erilaisille elektronisille vempeleille. Tässä onkin kyse arvovalinnoista. Jokainen voi halutessaan ulkoistaa muistinsa erilaisille laitteille ja tietokannoille, mutta silloin valitsee riippuvaisuuden näistä laitteista, niiden toimivuudesta ja häiriöttömästä virransaannista, niiden virheettömästä toiminnasta sekä niiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta nopeaa tahtia muuttuvassa maailmassa.

Lisäksi tärkeän tiedon hakeminen muistista on huomattavasti nopeampaa kuin vastaavan tiedon etsiminen jonkin laitteen avulla. Jos tiedän, tai täsmällisemmin sanottuna näen mielessäni Lönnrotin julkaisseen Kalevalan 1835 minulla ei mene aikaa juuri lainkaan tuon tiedon hakemiseen. Sen lisäksi näen, että samana vuonna keksittiin Morse-koodi, sekä käytiin El Alamon taistelu. Nopealla vilkuilulla mielenmaisemassa näen ajanjakson muita tapahtumia lähivuosilta, ja siten hahmotan jotain siitä, missä tapahtumaympäristössä Kalevala sai syntynsä. Minä pidän tätä arvokkaana asiana, kuten historian tapahtumien tuntemista noin ylipäätään, vaikka olenkin historian suhteen oikeastaan pelkkä harrastelija, enkä edes kovin kokenut sellainen. Mielestäni vuosilukujen muistaminen on historianharrastuksessa hyvin hyödyllistä.

Kukin voi tietenkin tykönään päättää mikä on hyödyllistä ja tarpeellista, ja käyttää muistiaan sen mukaan. Jonkun mielestä voisi olla tietoturvan ja käytännöllisyyden takia hyvä opetella kaikki verkkopankin koodit ulkoa ja sen jälkeen hävittää avainlukulista. Tämä on täysin mahdollista kohtuullisilla ponnisteluilla.  Jos vielä mieltää lukujen muistamisen ylipäänsä tärkeäksi, olisi tuo vielä hyvää harjoitusta muistijärjestelmän ja lukumuistin käytölle. Joku toinen voisi kokea tärkeäksi osata ulkoa alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kaikkine tietoineen. Jonkun verran vaivaa se vaatisi, mutta sitten se olisi opeteltuna ja tarvittaessa mieleen palautettavana. Jotkut tykkäävät opetella piin likiarvoa mahdollisimman pitkälle. Ei senkään opettelussa ole mitään olennaista rajaa, johon muistaminen väistämättä loppuisi, vaan lisää opettelemalla sitä voi opetella niin pitkälle kuin mielenkiintoa riittää. Jotkut käyttävät muistitekniikoita pokeria pelatessaan. Joissain tilanteissa voi olla hyödyksi, jos tietää mitkä kortit eivät ainakaan voi olla enää tulossa. Muistitekniikoilla tuo on täysin saavutettavissa oleva taito. Seuraavissa kirjoituksissani lähdetään liikkeelle numeroiden muistamisesta.



PS.  Netti pursuaa erilaista muistamiseen liittyvää tietoa englanninkielellä. Suomenkielisiä aihetta käsitteleviä kirjoituksia on vain muutama, josta tämä esimerkiksi:

http://markomoilanen.blog.com/2011/09/12/muistipalatsi-%E2%80%93-myos-vanhoille-koirille/

En kuitenkaan löytänyt aiheesta kovinkaan laajoja esityksiä suomen kielellä, joten päätin itse kirjoittaa aiheesta omien kokemusteni pohjalta. Tekniikat ja niiden sovellukset eivät välttämättä ole ollenkaan omaa keksintöäni, ja siinä määrin kun muistan ja osaan mieleen palauttaa, koitan viitata lähteisiin. Englannin kieltä taitavat voivat lukea enemmän esim. näistä linkeistä:

http://www.thememorypage.net/

Asian juurille pääsee hyvin tästä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Art_of_memory

Lisäksi netistä löytyy myös yhtä sun toista onnenonkijaa, jotka kaupittelevat erinomaista metodiaan rahasta. Näissä menetelmissä ei kuitenkaan tavallisesti ole mitään sen ihmeellisempää mikä ei olisi alan harrastajien tiedossa ollut jo aikapäiviä. Vanha sääntö pitää edelleen kutinsa: “Jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se usein myös on sitä.”