lauantai 12. tammikuuta 2013

Ilmarisen paja on näkymätön verstas

“Myytit ovat jotain mitä ei koskaan tapahtunut, mutta joka on aina totta.” -- Sallustius.  Ei Seppo Ilmaristakaan koskaan ollut, tai ainakaan sellaisena minä me hänet Kalevalasta tunnemme. Sen sijaan on totta, että määrätietoisella työllä ja oikeilla työkaluilla voi päästä ihmeellisiin ja ennennäkemättömiin saavutuksiin.

Tulen tässä blogissa käsittelemään näkymättömiä ja aineettomia työkaluja. Niiden hyöty tavanomaisiin työkaluihin verrattuna on siinä, että niiden hankintahinta on kovin edullinen, eikä niitä sitäpaitsi voi varastaa. Hukata niitä sen sijaan voi niin kuin kaikkia työkaluja, mutta ne ovat kuitenkin erittäin paljon helpommin löydettävissä jälleen, jos tavanomaisiin työkaluihin verrataan. Paras hyöty on kuitenkin siinä, että vaikka työkalun lainaisi naapurilleen, ei sitä tarvitse koskaan olla kinuamassa takaisin, koska työkalun toiselle antaessaan sitä ei itse lainkaan menetä.

Yksi Ilmarisen pajan höyläpenkeistä on muisti. Jokainen meistä nikkaroi muistin parissa, mutta toiset ovat taitavampia muistiseppiä kuin toiset. Kunnon lopputulokseen tarvitaan myös tässä näkymättömässä ja aineettomassa verstaassa hyvät materiaalit, asialliset työkalut sekä paljon harjoitusta. Riittävä lepo, hyvä ravitsemus ja muutenkin terveet elämäntavat ovat näitä hyvän muistamisen perusraaka-aineita. Niihin en tässä mene sen syvemmin. Sen sijaan näissä teksteissä tulen käsittelemään hyväksi havaitsemiani työkaluja sekä niiden tehokasta käyttöä. Työkalujen käyttöä pitää kuitenkin harjoitella, jotta niistä olisi mihinkään. Pieni näpertely ei riitä, jos haluaa saada tuloksiakin aikaan. Onneksi harjoittelun voi kuitenkin aloittaa heti, ja sen voi aloittaa pienistä ja helposta asioista, siitä sitten laajentaen mielenkiinnon mukaan.

Miksi sitten hyvä muistaminen on tärkeää? Kaikki tietohan on kuitenkin talletettuna nettiin tai erilaisille elektronisille vempeleille. Tässä onkin kyse arvovalinnoista. Jokainen voi halutessaan ulkoistaa muistinsa erilaisille laitteille ja tietokannoille, mutta silloin valitsee riippuvaisuuden näistä laitteista, niiden toimivuudesta ja häiriöttömästä virransaannista, niiden virheettömästä toiminnasta sekä niiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta nopeaa tahtia muuttuvassa maailmassa.

Lisäksi tärkeän tiedon hakeminen muistista on huomattavasti nopeampaa kuin vastaavan tiedon etsiminen jonkin laitteen avulla. Jos tiedän, tai täsmällisemmin sanottuna näen mielessäni Lönnrotin julkaisseen Kalevalan 1835 minulla ei mene aikaa juuri lainkaan tuon tiedon hakemiseen. Sen lisäksi näen, että samana vuonna keksittiin Morse-koodi, sekä käytiin El Alamon taistelu. Nopealla vilkuilulla mielenmaisemassa näen ajanjakson muita tapahtumia lähivuosilta, ja siten hahmotan jotain siitä, missä tapahtumaympäristössä Kalevala sai syntynsä. Minä pidän tätä arvokkaana asiana, kuten historian tapahtumien tuntemista noin ylipäätään, vaikka olenkin historian suhteen oikeastaan pelkkä harrastelija, enkä edes kovin kokenut sellainen. Mielestäni vuosilukujen muistaminen on historianharrastuksessa hyvin hyödyllistä.

Kukin voi tietenkin tykönään päättää mikä on hyödyllistä ja tarpeellista, ja käyttää muistiaan sen mukaan. Jonkun mielestä voisi olla tietoturvan ja käytännöllisyyden takia hyvä opetella kaikki verkkopankin koodit ulkoa ja sen jälkeen hävittää avainlukulista. Tämä on täysin mahdollista kohtuullisilla ponnisteluilla.  Jos vielä mieltää lukujen muistamisen ylipäänsä tärkeäksi, olisi tuo vielä hyvää harjoitusta muistijärjestelmän ja lukumuistin käytölle. Joku toinen voisi kokea tärkeäksi osata ulkoa alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kaikkine tietoineen. Jonkun verran vaivaa se vaatisi, mutta sitten se olisi opeteltuna ja tarvittaessa mieleen palautettavana. Jotkut tykkäävät opetella piin likiarvoa mahdollisimman pitkälle. Ei senkään opettelussa ole mitään olennaista rajaa, johon muistaminen väistämättä loppuisi, vaan lisää opettelemalla sitä voi opetella niin pitkälle kuin mielenkiintoa riittää. Jotkut käyttävät muistitekniikoita pokeria pelatessaan. Joissain tilanteissa voi olla hyödyksi, jos tietää mitkä kortit eivät ainakaan voi olla enää tulossa. Muistitekniikoilla tuo on täysin saavutettavissa oleva taito. Seuraavissa kirjoituksissani lähdetään liikkeelle numeroiden muistamisesta.



PS.  Netti pursuaa erilaista muistamiseen liittyvää tietoa englanninkielellä. Suomenkielisiä aihetta käsitteleviä kirjoituksia on vain muutama, josta tämä esimerkiksi:

http://markomoilanen.blog.com/2011/09/12/muistipalatsi-%E2%80%93-myos-vanhoille-koirille/

En kuitenkaan löytänyt aiheesta kovinkaan laajoja esityksiä suomen kielellä, joten päätin itse kirjoittaa aiheesta omien kokemusteni pohjalta. Tekniikat ja niiden sovellukset eivät välttämättä ole ollenkaan omaa keksintöäni, ja siinä määrin kun muistan ja osaan mieleen palauttaa, koitan viitata lähteisiin. Englannin kieltä taitavat voivat lukea enemmän esim. näistä linkeistä:

http://www.thememorypage.net/

Asian juurille pääsee hyvin tästä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Art_of_memory

Lisäksi netistä löytyy myös yhtä sun toista onnenonkijaa, jotka kaupittelevat erinomaista metodiaan rahasta. Näissä menetelmissä ei kuitenkaan tavallisesti ole mitään sen ihmeellisempää mikä ei olisi alan harrastajien tiedossa ollut jo aikapäiviä. Vanha sääntö pitää edelleen kutinsa: “Jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se usein myös on sitä.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiaan liittyvät asialliset ja kohteliaat kommentit julkaistaan.